Saako kieliopas puhua englantia?

Toisto-blogi herää talviunilta! Lue, mistä keskusteltiin, kun Toisto-kouluttajat kävivät vierailulla SPR:n vastaanottokeskuksessa.

Eräänä talvisena pakkasiltana 15 aktiivista ja innokasta vapaaehtoistyöntekijää oli ahtautunut pieneen huoneeseen Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskukseen kuulemaan enemmän Toisto-menetelmästä. Moni oli kokeillut menetelmää, ja halusi nyt saada vinkkejä ja varmuutta Toiston käyttöön.

Jotkut olivat huolissaan siitä, olivatko käyttäneet menetelmää oikein, kun olivat Toisto-tuokioiden aikana hyödyntäneet apukieltä ja kertoneet kielenoppijoille myös kielioppisääntöjä – nämä kun olivat halunneet kuulla myös niistä. Jotkut taas pohtivat, saavatko osallistujat kirjoittaa kuulemaansa, jos kokevat sen luontevaksi.


Toisto-menetelmää voi soveltaa luovasti: apukieltä voi käyttää, kunhan se ei vie liikaa tilaa suomen kielen opiskelulta. Myös kielioppia voi avata, jos osallistujat niin haluavat, kunhan pääpaino on runsaassa toistossa ja rakenteiden suullisessa harjoittelussa, ei kielioppisäännöissä. Kirjoittaminenkaan ei ole kiellettyä, mutta rohkaisimme tuokioiden alussa nimenomaan kuulonvaraiseen opiskeluun.

Kuuntelemalla ja toistamalla luku- ja kirjoitustaidotonkin oppija voi kartuttaa suomen kielen taitojaan myös omin päin, tuiki tavallisissa arkitilanteissa. Kuulon varassa opiskelu tukee myös myöhemmin alkavaa systemaattista ja kielioppisääntöihin perustuvaa kielenopiskelua.

Vastaanottokeskukseen kokoontunutta joukkoa muistutimme Kaikkien Toisto-tuokioiden loppuun kuuluvasta kirjallisesta osuudesta. Ryhmä voi koota vaikka fläppipaperille kaikkea opittua ja mieleen tulevaa niin, että jokainen saa käydä kirjoittamassa paperille sen, minkä muistaa. Lisäksi jokainen oppija saa mukaansa sanastomonisteen, joten pelkän kuulon varassa kenenkään ei tarvitse edetä.


Toisto-tuokiot toivotettiin tervetulleeksi vastaanottokeskukseen, mutta toistaiseksi rauhallisen tilan saaminen oli vielä haastavaa. Eräs vapaaehtoinen kertoi Toisto-tuokion vetämisestä meluisassa ja rauhattomassa aulassa: ”Juuri, kun olimme opetelleet tuokion sanaston, mukaan tulikin viisi uutta innokasta oppijaa, ja sanaston opiskelu aloitettiin alusta.”

Vaikeaa on myös rakentaa kielenopetus kuuntelemisen ja toistamisen varaan tilassa, jossa toista on vaikea kuulla taustahälyn vuoksi. Onneksi vastaanottokeskuksessa ajateltiin, että pulmat on tehty ratkaistaviksi. Paikalla ollut vastaanottokeskuksen ohjaaja toi esiin monia hyviä ideoita siitä, miten Toisto-tuokioille löydettäisiin rauhallisia tiloja ja miten tuokiot saataisiin rullaamaan säännöllisesti.

Kielen oppijat olivat myös osoittautuneet todella innokkaiksi. Eräs suomen kielen tuntia pitänyt vapaaehtoinen kertoi, miten luuli oppituntinsa jo päättyneen, kun oppijat tekivät selväksi hänen erehtyneen. He halusivatkin vielä opetella kirjoittamaan sen, mitä tunnilla oli käyty läpi.


Vastaanottokeskuksessa oli iloinen, innostunut ja positiivinen tunnelma. Meidät otettiin vastaan erityisen lämpimästi, ja Toistoa oli pidetty – jo ennen meidän vierailuamme – tervetulleena lisänä turvapaikanhakijoiden kielenopetukseen. Vastaanottokeskuksen ohjaaja oli ollut mukana kuulemassa Toisto-tuokioista jo viime syksynä, ja oli jo silloin vakuuttunut Toiston hyödyllisyydestä. ”Tämä on aivan upea paketti!”

Vapaaehtoiset kielioppaat lupasivat tulevaisuudessa kommentoida Toiston omilla Facebook-sivuilla tuokioiden toimivuutta ja jakaa ideoita uusien tuokioiden aiheista. Lisäksi he päättivät kannustaa myös vastaanottokeskuksen asukkaita keksimään uusia, heidän omaa arkeaan koskettavia aiheita. Toisto kiittää upeasta työstä!

Eveliina Korpela, Kristiina Kurki ja Saara Huilla